Ei mikään draamakuningatar

Kun Tuuli Kankaalan näkee arkielämässä, mistään ei pystyisi päättelemään, että kyseessä on jo toista

päärooliaan pitkässä elokuvassa tekevä valovoimainen "tähtinäyttelijä". Tuulista puuttuu kaikki mahdollinen ylpeys ja omahyväisyys, jonka sijaan hänestä huokuu maanläheinen ja rauhallinen elämänasenne.

"Tuuli on rento ei stressaa turhasta. Hän on aina oma itsensä, eikä kauheasti muutu kuvaustilanteiden ja vapaa-ajan välillä. Hän on sellainen hauska ja ihana persoona, jonka kanssa voi puhua vakavemmistakin asioista. Yksi parhaista tyypeistä, joita tunnen" kuvailee Tuulia hänen hyvä ystävänsä Tiia Lippo. Yhdessä he tähdittävät Asemafilmin tämän kevään suurtuotantoa Musta kevät.

Mustassa keväässä Tuuli näyttelee tavallista opiskelijatyttö Miljaa, jonka elämä saa raskaan ja traagisen käänteen.

"Milja ei ole kauhean sosiaalinen perhonen, ennemmin vähän sellaista omissa oloissa ja pienessä tiiviissä läheisringissä viihtyvää autistityyppiä." kuvailee Tuuli hahmoaan.

Katsoja ei voi välttyä ajatukselta, että Tuulin hahmo muistuttaa hänen aiempia roolejaan Mörkö-elokuvan koulukiusattuna Henna-hahmona ja Jäärouvan traumatisoituneena Iidana. Tuulin mielestä yleinen onnettomuus ei kuitenkaan vaivaa hänen roolihahmojaan.

"Ei ne aiemmatkaan roolihahmot ole mitenkään hirveän onnettomia olleet, mutta ainakin Milja on toiminnan nainen ja alkaa kyllä ongelmia kohdatessaan selvittää niitä, kuhan on saanut itteään vähän koottua", hän analysoi.

Tuulin kädenjälki on ollut myös fanien mieleen.

Tuuli kuitenkin myöntää, että draama on viime aikoina ollut hänen tyylilajinsa. Aseman Lasten viime jouluna järjestämässä Oskariina-gaalassa Tuuli sai nettikansalta tunnustusta muun muassa parhaan draamaesiintyjän, parhaan pääosan ja urapalkinnon muodossa.

"Draamasta ja komediasta olisi molemmista siistiä saada kokemusta, komediasta sitä on nyt vähemmän. Välillä on suorastaan ihmeellistä, kuinka kuvauksissa kaikki kameran ulkopuolella tapahtuva on kuin suoraan jostain valmiiksi nauretusta telkkarisarjasta, mutta silti lopputulos on usein hyvinkin vakavasti otettavaa jälkeä."

Vakavasti otettavaa on ollut myös viime aikoina Tuulin oma jälki valmiissa elokuvissa. Omasta kehityksestään Tuuli ei ota kaikkea kunniaa pelkästään itselleen.

"Yritän haastaa itseäni. Ehkä kehityn pikku hiljaa. Sellanen eleissä, ilmeissä ja äänensävyssä yksityiskohtiin keskittyminen on välillä hankalaa. Olen sattumalta vielä yleensä niin ihanien ihmisten ympäröimä, ettei tarvitse oikeen esittää mitään."

"Musta kevät" on jälleen yksi dramaattinen rooli Tuulille.

Tuuli on ollut Aseman Lapsissa mukana nyt viiden vuoden ajan. Syksyllä 2009 Aseman näytelmäkerhoon tullut pikku tyttö on kasvanut lahjakkaaksi nuoreksi näyttelijätäreksi. Nimen omaan ryhmä on saanut Tuulin innostumaan näyttelemisestä ja elokuvataiteesta.

"Ensin oli kaikesta kerhomeiningistä huolimatta vaan kaveriporukka, hassua mielikuvitusta ja elämänasennetta, sekä Elmo... Nyt siitä on tullu jotaki aika mielenkiintoista ja ainaki tärkeä osa elämääni." Tuuli myöntää.

Asemafilmin faneille Tuulilla on selkeä ja filosofinen viesti:

"Tarinat rikastuttaa elämää, ootte oikeella tiellä jos katotte leffoja. Live long and prosper."

Tänä vuonna kevät on musta

Asemafilmin seuraava pitkä elokuva on yliluonnollisilla aineksilla sävytetty psykologinen kauhudraama Musta kevät. Kyseinen elokuva on ryhmän kolmas pitkä elokuva ja ensimmäinen, joka ei ole osa Tove Jansson -trilogiaa (Mörkö, Jäärouva, vuonna 2015 ilmestyvä kolmasosa). Elokuvan pääosissa nähdään viimevuoden Jäärouva-elokuvassa vakuuttanut Tuuli Kankaala sekä Tiia Lippo.

Milja (Tuuli Kankaala) ja Ronja (Paula Friman) ovat sisaruksia.

Elokuvan päähenkilö Milja (Kankaala) on aikuisuuden kynnyksellä oleva nuori tyttö, jonka elämä saa järkyttävän käänteen erään helmikuisen illan päätteeksi. Vastoinkäymiset seuraavat toisiaan säälimättömällä rytmilla ja pian Miljasta alkaa tuntua, ettei selitys kaikelle välttämättä ole puhdas sattuma - eteenkään, kun hirveitä tapahtumia tuntuu edeltävän omituinen kohtaaminen. Rinnallaan hänellä on paras ystävä Aino (Lippo), jonka kärsivällisyys surusta sekaisin olevan ystävänsä rinnalle joutuu välillä koetukselle.

Merkittävissä sivuosissa kunnostautuvat Paula Friman päähenkilön isosiskona ja Iisa Mäkipaaso internet-ajan kylähulluna näyttäytyvänä nörttihahmona. Elokuvassa nähdään luonnollisesti myös vakiojäsenet Eeva Mattila ja Veera Koskela, sekä lisävahvistuksina Satu Alatalo-Rautio ja Saara-Emilia Rautio.

Musta kevät käsittelee elämän surullisimpia vastoinkäymisiä, läheisten ihmisten menettämistä, dramaattisella ja rehellisellä tavalla. Yliluonnolliset elementit toimivat juonta tukevana tehokeinona, eivätkä varsinaisesti ole pääosissa. Jännitystä ja kauhuelementtejä tulee riittämään, mutta pääosissa ovat totuttuun tapaan tosielämän kauhut. Elokuva on tähän astisista elokuvistamme ehdottomasti vakavin, käsitellen ikäviä asioita ilman Mörkö ja Jäärouva -elokuvista tuttua sadunomaista viitekehystä.

Kuolema on elokuvan keskeisiä teemoja.

Myös tuotannollisesti Musta kevät poikkeaa kokoluokaltaan ja laajuudeltaan aiemmista elokuvistamme. Elokuvassa nähdään poikkeuksellisen lukuisia kuvauspaikkoja, ovathan aiemmat elokuvamme rakentuneet pitkälti yhden miljöön ympärille. Myös tuotantoaika on pisin sitten Mörkö-elokuvan, johtuen aikaavievistä kuvauksista ja pitkästä jälkituotantoprosessista. Yritämme parhaamme mukaan karsia klaffivirheet ja tekniset lipsahdukset minimiin 

Aino (Tiia Lippo) seisoo ystävänsä rinnalla.

Elokuvan kuvaukset ovat olleet käynnissä tammikuun lopusta ja jatkuvan todennäköisesti pitkälle huhtikuuta. Jälkituotantovaiheen pituudeksi on budjetoitu noin kolmesta neljään viikkoa. Valmista elokuvaa voidaan odotella toukokuussa 2014.