Aseman Lapset esittäytyy

On tullut aika Aseman Lasten tulla esiin kolostaan ja paljastaa kasvonsa odottavalle yleisölle. Kysyimme kaikilta jäseniltämme seuraavat kysymykset, joihin vastaukset annettiin kunkin luonteenomaiseen tyyliin:

1. Milloin tulit mukaan Aseman Lapsiin?
2. Mitä kokemusta sinulla oli teatterista/ilmaisutaidosta ennestään?
3. Muita harrastuksia?
4. Miksi halusit teatteriin?
5. Paras muistosi kerhosta?

Veera Koskela

1) Aloitin heti kun toiminta starttasi! Olin vielä ala-asteella silloin. Pidin kyllä jossain vaiheessa pientä taukoa, mutta nyt olen ollut mukana kolmatta vuotta yhtäjaksoisesti.

2) Ei juuri minkäänlaista. Lapsena kyllä tuli esitettyä sukulaisille kaikkea mahdollista.

3) Olen aika no life. Piirtäminen ja musiikinkuuntelu ovat asioita, joita teen paljon. Ja lenkkeilen kun jaksan.

4) Tulimme Iisan kanssa kokeilemaan, millaista siellä (kerhossa) oli. Oli ihan kiinnostavaa nähdä, mitä siellä tehtin ja huomata, että tätäkin (teatteria) voi harrastaa...

5) Hyviä muistoja on todella paljon. Nykyinen porukka on ihan paras! Ehkä mieleenpainuvin juttu oli kuitenkin ensimmäinen oma näytelmämme ja sen esitys Teatterikuopalla keväällä 2010. Sen lisäksi on jäänyt mieleen ensimmäisen vuoden Kauhujen talo -improvisaationäytelmä. Silloin kun oli vielä mielikuvitusta, koko juttu oli vähän liiankin todentuntuinen. Voi niitä aikoja...

Tiia Lippo

1) Keväällä 2009. Olin silloin vasta viidennellä.

2) Ei mitään kokemusta.

3) Ratsastus ja kitaransoitto ovat sellaisia varsinaisia harrastuksia, mutta lisäksi luen paljon ja kuuntelen musiikkia. Kirjoitan myös itse (!) ja piirtelenkin välillä.

4) Tuuli toi, kun homma alkoi kiinnostaa. Enkä ole lähtenyt tai tule lähtemään kulumallakaan pois!

5) Varmaankin se kun pääsimme esittämään ikioman näytelmämme Teatterikuopalle. Myös perinteiset pikkujoulut ovat jääneet hyvin mieleen.

Iisa Mäkipaaso

1) Aloitin silloin kun se alkoi ja olen ollut sen historian aikana tasan yhden kerran poissa.

2) Olin ollut noin vuoden ajan toisessa näytelmäryhmässä. Pohja tulee kuitenkin koulunäytelmistä, joita olen näyttelemisen lisäksi ollut jopa kirjoittamassa ja ohjaamassa.

3) Veeran tapaan vähän no life minäkin, joogaa ja lukemista harrastan näyttelemisen lisäksi.

4) Näyttelemine on vain niin mahtavaa. Rakastan sitä tunnetta kun saa olla joku muu ja heittäytyä täysillä, purkaa tunteita, huutaa ja tuoda sivupersoonat esille!

5) Paras muisto on "Pienien Ongelmien" ensi-ilta, se kun saatiin kerranki jotain aikaan ja ihmiset vielä taputti sille! Hyviä muistoja on kyllä todella paljon, erityisesti viime vuosilta kun ryhmä on ollut kasassa jo kohtuullisen pitkään samalla ytimellä.

Tuuli Kankaala

1) Iisan kanssa tulin talvella 2009

2) Aikaisemmin olin esittänyt koulun juhlassa jotain perhosenpyydystäjää, mutta en laskisi sitä varsinaisesti teatterikokemukseksi. Oli nimittäin aika lame ja valotkin sammuivat kesken kaiken...

3) Salibandy ja show-/nykyjazztanssi. Ensimmäisessä on tosin se ongelma, että valmentaja karkasi vast'ikään ja toisessa taas se, etten osaa mieltää omaksi vakiharrastuksekseni jotain tanssia...

4) Olen sen luontoinen, etten koskaan erityisesti pala halusta päästä mihinkään, en aikoinaan myöskään teatteriin. Jotenkin sitten vain päädyin paikalle ja lopulta hurahdin siihen hommaan.

5) Tästä porukasta on niin paljon hyviä muistoja (ja minulla niin huono muisti) että vaikea sanoa mitään erikseen... Mutta ryhmä on niin kertakaikkisen mahtava, etten vaihtaisi pois ikinä!


Leena Alasirniö

1) En muista että millon alotin, mutta en ollut mukana ihan alusta asti. Kuulin kerhosta muistaakseni Iisalta joka pyysi minua mukaan, kiinnostuin ja sitten rakastuin näyttelemiseen!

2) Eipä juuri kummoista kokemusta. Ala-asteella tehtiin jotain surkeahkoja näytelmiä, joissa olin mukana.

3) En harrasta muuta, mutta piirtelen paljon ja rakastan musiikkia.

4) Se lähti kiinnostuksesta. Vähän emmin aluksi, koska pelkäsin etten osaa näytellä, mutta sitten tajusin, ettei tarvitse olla seppä syntyessään. Muihin ryhmäläisiin tutustuminen oli tärkeää, koska silloin uskaltaa heittäytyä paremmin.

5) Pikkujoulut ovat olleet joka vuosi todella mukavia. Sen lisäksi tietysti näytelmämme "Pieniä ongelmia" ja sen ensi-ilta.

Paula Friman

1) Aloitin 2010 syksyllä. Olin ensimmäisenä vuotena myös toisessa näytelmäryhmässä. Aseman Lapset osoittautui kuitenkin paremmaksi.

2) Aikasemmin olin käynyt toisessa näytelmäkerhossa kaksi tai kolme vuotta.

3) Piano, katutanssi, jooga ja kokkikerhon pitäminen ovat muita harrastuksiani.

4) Tykkään olla huomion keskipiste. Lavalla yleisön edessä oleminen on mahtavaa!

5) Vaikea sanoa mitään yksittäisiä parhaita muistoja. Täällä on aina tosi huippua ja on tosi hienoa, että meillä on näin tiivis ja hyvä ryhmä, jossa kaikki ovat kavereita keskenään.




(Lisäksi kaikki olivat iloisen yksimielisiä siitä, että ohjaaja on maailman paras ja kaikki kunnia kaikesta kuuluu pelkästään hänelle. toim. huom.)


Elmo Rautio

1. Aloitin kerhon pitämisen 2008 rahanpuutteen vuoksi. Se oli aluksi osa valtakunnallista Kulttuuri Kasvattaa -hanketta, mutta myöhemmin siitä syntyi oma erityinen ryhmänsä. Virallisesti olimme aiemmin Haukiputaan nuorisotoimen ja nykyisin Haukiputaan 4H-yhdityksen "teatterikerho". Mutta tittelit sikseen.

2. Olen harrastanut näyttelemistä niin kauan kuin muistan ja teatteri on aina ollut osa elämää. Näyttelen edelleen Haukiputaan Nurkkanäyttämössä. Olen esiintynyt muutenkin paljon ja laajasti. Elokuvia olen kuvaillut niin kauan kuin on ollut kamera jolla kuvata.

3. Katson paljon elokuvia ja luen erilaisia tekstejä. Muita harrastuksiani ovat videopelit ja penkkiurheilu, erityisesti jääkiekko.

4. Ymmärrän kysymyksen niin, että miksi halusin alkaa ohjaajaksi. Kai se tulee luonnostaan, kun on niin paljon näytellyt. Minulla on kuitenkin aina ollut visioita ja tämä kerho on antanut hyvän pohjan harjoitella ja kehittyä myös tällä saralla. Lisäksi tämä harrastus tukee pedagogisten taitojeni kehitystä, joita tarvitsen tulevassa ammatissani.

5. Kliseet ensiksi: erittäin hienoja muistoja on todella paljon. Jos pitää yksi valita, niin näytelmä "Pieniä Ongelmia" Haukiputaan Teatterikuopalla on ehdottomasti yksi niistä.