Tekemisessämme on tällä hetkellä hyvä fiilis. Näyttelijät alkavat sisäistää roolejaan ja itse allekirjoittanutkin alkaa päästä jyvälle elokuvanteon ihmeellisyyksistä. Kyseessä kun on ensimmäinen varsinainen elokuvani, jossa täytyisi kertoa tarina alusta loppuun. Aiemmin olen työstänyt lähinnä erilaisia kuvatallenteita eri tilaisuuksista ja fiktiivisellä puolella historiani rajoittuu erilaisiin sketseihin ja trailereihin. Hyppäys siitä pitkään elokuvaan on kohtuullisen suuri.Ensimmäisiä kuvauksiamme ovat kuitenkin varjostaneet kaikenlaiset ongelmat, joiden ratkaisemiseen meidän voimamme eivät ole riittäneet. Kadehdin todella Hollywoodin kaikkivoipaisia voimia (ts. money talks) jotka tekevät kaiken niin helpoksi. Meidän kaltaisemme pienellä - tai olemattomalla - budjetilla seikkaileva amatööripoppoo saa todella käyttää luovuuttaan ja soveltaa sellaisissakin asioissa, joita monet eivät tulisi edes ajatelleeksi.
Kuvaamme elokuvaamme eräässä vanhassa koulussa Aseman kylällä. Tilat ovat meille varattuina virallisesti kello 18 eteenpäin, mutta koska näyttelijöiden menojen vuoksi meidän on lopetettava jo kello 19, olemme tavanneet aloittaa tunnin aiemmin. Koko koulussa on yksi ainoa avoin luokka, joka toimii "virallisena tilanamme". Kyseinen luokka on kuitenkin varattuna kello 17-18 välisenä aikana, jolloin joudumme kuvaamaan luokan ulkopuolella. Näin ollen meillä on käytössämme yksi tunti luokassa tapahtuviin kohtauksiin ja yksi tunti muuhun. Ei kehuttava yhtälö.
Viime viikolla meidän oli tarkoitus kuvata ensimmäisiä kohtauksiamme koulun sisällä. Juoneen kuuluu, että koulu on autio ja nuoret jäävät sinne vangiksi. Sehän on helppo järjestää pikku kylän koulussa kello viiden aikaa iltapäivällä, eikö vain? Erityisesti silloin, kun pikkuluokkien opettajat pitävät samaiseen aikaan vanhempainiltojaan.
Emme saaneet tehtyä yhtään mitään. Jokainen hukkaan mennyt kerta kirpaisee kovasti, koska voimme tosiaan kuvata elokuvaamme vain kerran viikossa. Hyödytön kokoontuminen lisää seuraavien kertojen työmäärää melkoisesti.Pihakuvaukset ovat menneet mönkään pelkästään siitä syystä, ettemme valitettavasti omista koko pitäjää, emmekä näin ollen voi estää satunnaisten ohikulkijoiden tai pyöräilevien pikku poikien parveilemista meidän kannaltamme väärissä paikoissa. Myöskään säähän emme voi valitettavasti vaikuttaa. Jos ei sada, sitten tuulee, eikä äänittämisestä tule käytännössä mitään.
Syksyä ovat varjostaneet myös tekniset ongelmat. Opiskelijabudjetilla ei tietenkään ole varaa hankkia pelkästään elokuvantekoa varten omaa tietokonetta. Koska itsekunnioitusta kuitenkin löytyy, on elokuva pakko kuvata HD-tason laitteistolla kun sellainen on saatavissa. Nämä painavat tietokoneen kovalevyllä melkoisesti, enkä mitenkään usko, että koko leffa tosi asiassa mahtuisi koneelleni... Jotain pakkausjuttuja on siis keksittävä. Laadusta ei voida tässä vaiheessa enää tinkiä.
Jatkamme ponnisteluja kohti mestariteosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti